Kohti uusia seikkailuita: vaihto-opiskelu Briteissä

Kohti uutta ja sen yli.

Tätä nykyä meikäläisen voi bongata Ison-Britannian Loughborough’sta, jonne lennähdin tajuttuani, että opiskeluvuodet alkavat uhkaavasti huveta. Kandintutkinnon aikana olin vuoden vaihdossa Japanissa ja nyt maisterintutkinnossa hain puolen vuoden vaihtoon Loughborough’n yliopistoon Isoon-Britanniaan. Luulin, että englanninkielisiin vaihtokohteisiin on vaikea päästä, mutta hämmästyksekseni pääsin siitä huolimatta, että olen ollut jo kerran vaihdossa.

Loughborough’ssa opiskelen sosiaalitieteitä, tarkemmin ottaen digitaalista mediaa. Lensin Sasin koneella Lontoon Heathrow’lle viime torstaina, yövyin siellä huokeassa hotellissa ja seuraavana päivänä jatkoin matkaani parin tunnin junamatkan päähän Loughborough’n pikkukaupunkiin.

IMG_20180105_130449IMG_20180105_205931IMG_20180106_141513

Loughborough on söpö, 50 000 asukkaan kaupunki, jossa on paljon punatiilisiä taloja ja miellyttävän brittiläistä puheensorinaa. Puolet kaupungista kattaa Loughborough’n kampuksen alue, joka on valtava. Eksyin sinne ensimmäisenä asianani perjantaina, kun yritin etsiä jotain purtavaa sillä aikaa, kun asuntotoimisto selvitti majoitusvaihtoehtojani. Suurin osa paikoista oli kiinni, ja kun lopulta löysin avoimen ravintolan, minun pitikin jo kiiruhtaa takaisin asuntotoimistolle.

Muuttaminen tänne ei sujunut ihan ongelmitta, koska ilmeisesti Lboroon (Loughborough tuttavallisemmin) ei tule kovinkaan montaa maisteriohjelmaan haluavaa vaihto-opiskelijaa. Niinpä minun luultiin tulevan vasta helmikuussa, ja tähän mennessä joka ainoa Lboron yliopiston edustaja on joutunut setvimään kasan ongelmia siksi, että minun opintoni alkoivat 8. tammikuuta ja minun oli pakko tulla kuukautta aiemmin. Kaikki kandikurssit alkavat vasta 5. helmikuuta, ja on hämmentävää, että maisterikurssit kulkevat kandikurssien kanssa ihan eri aikataulussa.

Kaikki on kuitenkin hoitunut pitkän säädön jälkeen, mistä täytyy nostaa hattua erityisesti asuntotoimistolle. Sain vakituisen huoneen asuntolasta, vaikka olin varautunut asumaan kuukauden suurin piirtein sillan alla.

Tähän mennessä aika on kulunut lähinnä täyttämällä kaappeja tavaralla (astiat, ruuat, peitot, tyynyt ja kaikki muu tarpeellinen tavara) ja kämppisten kanssa satunnaisesti juttelemalla (tässä solussa asuu viisi muuta, ja jaetaan yhdessä keittiö + vessat ja suihkut). Maanantaina kävin Cultural Memory and the Heritage Industries -kurssilla, joka oli tosi mielenkiintoinen, mutta…. olin katsonut lukkarini väärin, ja se ei kuulunutkaan Learnig Agreementiini. Hupsista. Katsotaan saisinko vaihdettua jonkun toisen kurssin sen tilalta pois, jotta voisin jatkaa tuolla maanantaisella kurssilla.

Yllättävää oli myöskin se, että luokassa oli lauma kiinalaisia. Ilmeisesti täällä suuri osa maisteriopiskelijoista on Kiinasta, mikä on minusta vähän hämmentävää, vaikkakin kotoisaa, koska opiskelin myös Japanissa enimmäkseen kiinalaisten kanssa. Ehdin jo sopia lounastreffit ensi maanantaille yhden honkkarilaisen opiskelijan kanssa. On myös kivaa, että tunnit ovat ei-natiivien kanssa, koska se helpottaa kilpailuhenkisyyttä ja alemmuuskompleksia, jotka aika usein saan vaihdossa. TOSIN opin yleeensä paremmin, jos vituttaa olla muita huonompi, mutta natiivien kanssa asetelma on vähän epäreilu. :D

Tänään olen väsäillyt gradua, koska sää on perusbrittiläisen pilvinen. Varasin Suomeen graduseminaarin 22. tammikuuta ja lennän siis takaisin Suomeen jo parin viikon päästä 20. tammikuuta, jotta pääsen pistäytymään gradusemmassa ja samalla reissulla Finnairin lentäjäoppilashaussa.

Finnairin lentäjäoppilashaku tuntuu kerta toisensa jälkeen tulevan tutuilleni kohtuuttoman suurena yllätyksenä. Olen pantannut tietoa syksyn, mutta tein itseni kanssa etukäteen sopimuksen siitä, että jos pääsen toisiin soveltuvuuskokeisiin, kerron että olen hakemassa Finskille lentäjäoppilaaksi. Finnairin lentäjähaku kestää 8 kuukautta, ja siihen kuuluu terveyskysely, kaksi soveltuvuuskoetta (mittaavat matemaattista päättelyä ja persoonallisuutta) ja haastattelut. Jokaisessa vaiheessa tippuu vähän porukkaa pois, ja olen 2000 hakijan joukosta onnistunut pääsemään tilanteeseen, jossa meitä on ilmeisesti enää ”vain” 400. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta joku taisi aiemmissa vaiheissa arvioida määrät tähän suuntaan.

IMG_20180104_164746

Mutta joo, tässä siis pitkähköt sepustukset siitä, mitä tämä blogi tulee tämän kevään ajan suurin piirtein käsittelemään: vaihto-opiskelua ja lentäjäoppilashakua, joka on aika luonteva jatke reissublogille. Yritän olla vähän aktiivisempi, vaikka minulla on vielä tuo pahuksen gradupökälekin työn alla. Joka tapauksessa voiton puolella ollaan.

Kiva olla taas takaisin uusien reissukuulumisten kanssa. Syksyn reissut Budapestiin ja Trondheimiin jäivät kertomatta tänne, mutta ehkä naputtelen niistäkin tässä jossain kohtaa jonkinnäköiset postaukset. Matkailu on tietyllä tapaa elämäntapa, josta en osaa luopua, mutta josta välillä unohdan kirjoittaa.

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Kohti uusia seikkailuita: vaihto-opiskelu Briteissä”

Leave a reply

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s